Itsemyötätunto - mitä se on? Osa 2

Joskus törmää ajatuksiin, että itsemyötätunto on vain "turhaa itsensä ympärillä pyörimistä" tai "itsensä säälittelyä". Kuitenkin, jos ajattelee, että ihminen suhtautuu itseensä aina joka tapauksessa jollain tavalla, niin sen äärelle pysähtyminen, miten minä suhtaudun itseeni, voi olla merkityksellistä.

Itsemyötätunnon sijasta itseviha tai jopa itsehalveksunta ovat monelle -todennäköisesti suurimmalle osalle suomalaisista aikuisista, valitettavasti- tuttuja. Ne kuulostavat heti melko tavallisilta, jopa 'normaaleilta', suhtautumistavoilta itseen. Kun sitten sanaa itsemyötätunto ajattelee tätä vasten, se alkaa usein näyttää varteenotettavammalta, kiinnostavammalta ja enemmän tutustumisen arvoiselta. Meitä ei ole tarkoitettu vihaamaan tai halveksimaan itseämme.

Mitä eri asioita itsemyötätunto voi käytännössä tarkoittaa? Miltä itsemyötätuntoinen suhtautuminen voi näyttää / kuulostaa käytännössä?

Itsemyötätuntoa voi olla varsinaisen 'myötätuntoisuuden' lisäksi esim. tekemisten tauottaminen, lepääminen, rajojen asettaminen, avun pyytäminen tai kannustava puhe itselle.

Joskus on myötätuntoista itseä kohtaan todeta: "En pysty tähän tänään."

Tai: "Tämä asia on minulle tärkeä, yritän uudelleen huomenna."

Tai: "Tämä ei tee minulle hyvää, minun on aika sanoa ei."

Tai: "Kyllä minä vielä onnistun."

Tai: "Et ole ainoa, jolle tämä on vaikeaa. Älä luovuta."

Itsemyötätuntoon liittyy oivallus siitä, ettemme ole vaikeuksinemme yksin. Epävarmuus, riittämättömyyden tunne, epäonnistumiset, häpeä, suru ja väsymys kuuluvat ihmisyyteen. Ne eivät tarkoita, että minussa olisi jotakin perustavanlaatuisesti vialla.

Kun olemme vaikeassa kohdassa, mieli saattaa helposti sanoa:

"Kaikki muut osaavat tämän, mutta minä en." Myötätuntoinen näkökulma voisi tällöin olla: "Moni ihminen kokee joskus aivan samaa. Minä en ole tämän kokemuksen kanssa yksin."

Tämä ei poista kipua, mutta se voi vähentää yksinäisyyttä.

Joskus itsemyötätuntoa vastustetaan siksi, että ajatellaan, että jos ei vaadi itseltään jatkuvasti jotain, ei myöskään saa aikaiseksi mitään. Jatkuva kritiikki kuitenkin kuluttaa. Myötätuntoinen sisäinen puhe voi olla yhtä aikaa lempeää, rehellistä ja kannustavaa: "En onnistunut tässä ja se harmittaa. Haluan kuitenkin ottaa tästä opikseni. Minun ei tarvitse rangaista itseäni tästä. Voin suoda itselleni nyt tauon ja yritän jossain myöhemmin uudelleen." Itsensä kehittäminen voi tapahtua myös levollisemmasta, myötätuntoisesta asenteesta käsin.

Monesti itsemyötätunto tuntuu vaikealta, koska ei ole tottunut siihen, että juuri kukaan olisi ollut myötätuntoinen itseä kohtaan. Silloin voi ajatella, että sitäkin voi opetella aivan pienin askelin. Jos pelkkä ajatus "olen hyvä juuri tällaisena", tuntuu vieraalta tai jopa ärsyttävältä, voi aloittaa opettelemisen siitä, että sallii itselleen tauon. Tai ajatuksesta: "Opettelen hyväksymään sitä, että olen keskeneräinen."

Itsemyötätunto on uudenlaisen suhteen harjoittelemista itseen – vähitellen, Uudelleen ja uudelleen. Itsemyötätuntoista on opetella olemaan itselleen sellainen ihminen, jonka seurassa minun itseni on hyvä olla.

P.S. Jos haluat lukea itsemyötätunnosta lisää, on (itsemyötätunto-käsitteen alunperin Suomessa tunnetuksi tehneen) työterveyspsykologi, psykoterapeutti Ronnie Grandellin teos Itsemyötätunto tutustumisen arvoinen 💛